Pena päätti eilisellä lenkillä että ei hölkätä. Alku pätkän yleensä aina kävelen lämmittelyksi ja yhdellä pelto suoralla rupean hölkkäämään. Pena eilen jättäyty heti taakse jolkotteleen ja ei pitänyt mitään kiirettä. Suorastaan hidasteli. Siitä kyrsiintyneenä nykäisin hihnaa pariin kertaan. Ei mitään... toisen kerran...Kohta tuntu pohkeesta *töks töks*. Vilkaisin alas niin Penahan se siinä antoi samalla mitalla takaisin kuonollaan ja jättäyty taas taakse jolkotteleen. Jatkoin kuitenkin hölkkäämistä ja nykäsin taas vähän ajan päästä hihnasta että Pena tulis näkyville ja ei roikkuis riippakivenä vaan mukana. Eikä mitä...taas tuntui nykäisyjen jälkeen pohkeessa *töks töks*. Vilkaisin alas ja Penahan se taas siinä. Meinas kuulkaa ruveta naurattaan että on siinä mulla koira! =D Ei se auttanut kuin hidastaa kävelyksi. Tuosta johtuen rupesin tosissaan harkitsemaan sitä hölkkälenkeillä yksinään käymistä...että kävis eka Penan kanssa lyhkäsemmällä kävellen ja sit sen jälkeen lähtis yksin hölkkäämään. Toisaalta ajatus on äärimmäisen ahdistava. Olen tottunut käymään lenkeillä nimenomaan Penan kanssa. En yksin. Mitäköhän siitäkin tulis.. eka kerroilla ainakin syke pomppis taivaissa kun jännittäis ja ahdistais. Mut jos oikeesti haluis kehittyä ja saavuttaa joskus tavoitteensa niin ei taida olla vaihtoehtoja...Niin ja näin pitäis toimia vain kesällä... Kyllä se talvella tulee vierellä ja jopa eellä ihan hyvin. Ehkä mä muutamasta kuukaudesta selviän ilman Penaa?

    Dog 5