Mietin tuossa viime maanantaina pertsalenkillä että en oikeen vieläkään tiedä kummasta pidän enemmän, perinteisestä vai luisteluhiihdosta? Pyhitinkin koko viime viikon peristeiselle tyylille kun on sitä tullut vedettyä tälle talvea älyttömän vähän. Syy on ehkä se että olen parempi pertsassa. Ai mikä syy se sit on vetää luistelua? Mietin alkutalvesta että en tule ikinä edes kohtalaiseksi luisteluhiihdossa ellen harjoittele sitä. On se ruvennutkin sujumaan tälle talvea paremmin entä viime talvena. Vaikkakin tän talven lenkkien ajat on olleet hitaammat entä viime talvena. Päätin rentoutua ja olla välittämättä hirveesti muista ja olla siis menemättä veren maku suussa. Siinä mielestäni olen onnistunutkin kohtuullisen hyvin. Sitä tosin ei usko niin pikkusysterini kuin liiemmin miehenikään... =D Tai niin.. mähän en siis mee ladulle hiihteleen vaan hiihtämään. Meen siis kuntoileen enkä nauttimaan kauniista säästä ja metsän rauhasta. Musat pauhaa yleensä korvilla että saan siitä vielä enemmän virtaa... ;) 
Tämän talven onnistuneisiin hiihtokilsoihin osa syy on myös onnistuneen pukeutumisen. Aikasempina talvina on ollut ongelma kun en oo juuri ikinä onnistunut pukeutumaan sopivasti. Yleensä oli liian kuuma. Tänä talvena se puoli on mennyt lähes nappiin.

Tämän teknisen alusasun (Hummel) sain joululahjaksi

Tuohon + Haglöfsin housut ja se Salomonin takki vaan niin on mennyt yli -10 asteessakin. Jos vaan pari miinusastetta niin oon jättänyt noi alusasun housut veke ja tilalle normipitkikset niin on ollut sopiva :)
Sain eilen kehuja pertsatyylistäni. Ei kuulemma voinut hirveesti löysäillä luistelutyylillä vaan piti tehä kunnolla töitä että pysy perässä. Buahahaa!!