Tajusin tuossa yks päivä selatessani vanhoja blogitekstejä etten ole varsinaisesti "esitellyt" itseäni.  Kukas se täällä höpöttää?

Nimmeeni en kerro. Hahah! =p Ikkää 31 vaikka ei aina ihan uskois.. ;)Asustelen Pohojois-Pohojanmaalla, kempeleellä omakotitalossa miehenpuolikkaan ja Pentti koiran kanssa. Miehen kanssa ollaan oltu yksissä jo 7 vuotta. Lapsia ei ole, joten aikaa liikunnalle ja kaikenlaiselle tuuskaamiselle on ehkä tavallista enemmän. Piha meillä on ihan kohtuu iso nyky minipäntteihin verrattuna, joten kesät tulee vietettyä aikalailla ulkona. Puutarhahommista olen oppinut nauttimaan vasta oman pihan myötä vaikka ensimmäinen ammattini on puutarhuri... =D Sittemmin kouluttauduin vartijaksi ja niissä hommissa olen ollut nyt 6 vuotta. Pienenä en ois ikinä uskonut että isona teen asiakaspalvelutöitä. Olin umpiujo. =)  Huvittavaa musta oli (ja on edelleen) myös että olen horoskoopiltani oinas.
 

Näin Oinaasta sanotaan alan kirjallisuudessa:

"Oinaat ovat luonteeltaan tulisia. He rakastavat haasteita, eikä mikään este ole heille liian suuri ylitettäväksi. Oinaat luottavat omiin voimiinsa, älyynsä ja rohkeuteensa. Jos he haluavat jotain, sen he myös saavat. Oinailla on aina vahvoja periaatteita, joista he eivät koskaan luovu."

 

Jep jep!! Itse en allekirjoita kuin tuon ensimmäisen lauseen. Muutenkin suurinosa mitä oinaista olen lukenut on kaikkea muuta paitsi minua.

Liikunnallista taustaa mulla ei nuoruudesta ole. Ei minkäänlaista. Jotain tuli testattua pentuna, mutta jos kavereita ei inspannut niin enhän mä voinut mihinkään jäädä yksin, ujo kun olin. Esim.. pesis harkoissa on tullut pyörähdettyä. Samoin karate, lentis, tanssi... Kotoa muutettuani harrastin jonki aikaa potkunyrkkeilyä, vuoden ehkä. Sekin jäi kun kaveri häipy. Parissa eri kuntosalilla on tullut käytyä ja se oli ihan nastaa puuhaa. Sai heilua yksin. Omaan tahtiin välittämättä muista ja muiden odotuksista. Niin, en ole siis joukkuelajien ystävä ollenkaan, yhtään. Yäk.
Liikunnat mulla jäi nolliin joksikin aikaa kun muutettiin miehen kanssa yksiin. Sitten hankittiin Pena ja oli pakko käydä lenkillä. Sit sano selkä sopimuksensa lopullisesti irti ja oli pakko ruveta tekeen sille jotain. Pidensin eka kävelylenkit ja lopulta rupesin hölkkäileen. Sit innostuin koiran kanssa hiihdosta ja hiihdosta yleensä. Jossain vaiheessa sain mieheltä synttärilahjaksi kunnon pyörän ja siitä lähtien olen käynyt pyörälenkeillä, tänä kesänä enemmänkin.... Kahvakuulailu tais tulla mukaan viime kesänä. Ai niin, ja ostettiinhan me mulle se Crosstrainer yks joulu joululahjaksi. :)  Nyt olenkin koukussa liikuntaan ja jos ei esim selän takia voi tehdä mitään pariin päivään niin johan ahdistaa!


Täällä juttua ja kuvia mimmonen oon joskus ollu..

Moikataan jos törmätään!



Ei me purematta niellä...!