Eilen illalla avo kysy kun kuuli että olin sinäkin päivänä käynyt pitkällä lenkillä Penan kanssa että "etkö sä meinaa lepopäiviä ollenkaan pitää?!"   No juu, meinaanhan mää. =D Siis eilen oli jalo tarkoitus mutta oli NIIN upee ilma etten malttanut olla menemättä! =) Ei sellaista keliä voinut olla missaamatta.. Meinasin käydä myös pyörähtään kevään ekan pyöräilyrundin mutta sain kuin sainkin maltettua mieleni.. Noh, viikonloppuna lähtään systerin mökille niin sitten tulee pakostakin lepopäiviä. Jee..

Niin ja siis korjattakoot että en mä sen takia liiku paljon että "rakastan" syödä. Siis se oli vitsi! ;) Taidan RAKASTAA nykyisin myös liikkua. Enpä olisi vielä parivuotta sitten uskonut että minusta tulee liikuntaddikti! Ei varmaan kukaan. En tiedä olenko aina ollut yhtä levoton mutta olen huomannut ja systerini *vilkuttaa Nannalle* on huomannut että en malta olla juuri sekunttiakaan IHAN paikoillaan. Siis mun on pakko tehdä AINA jotain. Systeri siitä jaksaa huomautella..... Jos en syö, lenkkeile, häärää pihalla, leivo/kokkaa tai muuta, vaan olen vain sohvalla niin mulla heiluu joko jalat tai jyrsin kynsinauhoja tai räplään jotain muuta. Varmaan kauheen levotonta katseltavaakin olen. SORRY! =D Ai niin ja rakennamme pienoisrautatietä. Asemarakennusta olen nyt koonnut ja viimeksi kun 3 (!) tuntia sitä yhteenputkeen kokosin enkä saanut edes valmiiksi ja sitä tuskailin avolle puhelimessa niin hän vaan sanoi että "se kuuluu lajin luonteeseen". No nii-in! ARGH! Mä olen sellainen joka haluaa saada kaikki mahdollisimman pian valmiiksi ettei mitään jää roikkumaan etc. Siinä mielessä onkin hullua että minä itse haaveilin pienoisrautatien tekemisestä! 8-O Se homma ois omiaan systerilleni. Hän tykkää näprätä. Pitäis varmaan palkata hommiin.... "Nanna, haluatko iltatyön?" =D

Annoin hälle jo piskusena lempinimen "hidas hämäläinen" eli kärsivällisyyttä ainakin riittäis. *virnistää*