Minulla on tullut tavaksi pestä kasvot kylmällä vedellä aina aamuisin. Ihan sen takia että heräisi kunnolla. Nykyisin siihenkin rutiiniin tuo haasteita tuo selkä. Normaali ihminenhän nojaa vähän altaaseen päin että ei kastele koko wc:ä ja itseään. Niin minäkin pyrin tekemään mutta silloin minun pitää ottaa tukea altaasta että pysyisin pystyssä. Aamuisin nääs selkäni ei ole vetreimmillään! ;) Noh, hankalaahan se on pestä kasvoja jos nojailee. Yleensä nojailen vähän aikaa ja mietin että mitenhän sitä taas tämän tekisi.. sitten muutama psyykkaus miete ja kädet irti ja nopea veden nakkelu. =D Tänään kuitenkin tajusin laittaa polvet koukkuun niin pääsin lähemmäs allasta paljon vaivattomammin ja pystyin pitämään seläs suht suorana. Pitää yrittää muistaa tuo huomen aamullakin.. Unenpöpperöisenä se ei vaan ole aina niin helppoa! *hihittää*

Eilen kun yritin konkoilla matsin tauolla itseni sohvalta pystyyn suht sulavasti *kröhöm* niin avomieheni totesi hetken touhujani seurailtuaan että "on se vaan niin terve toi sun selkä" Kysyin heti tietty että "Ai miten niin?" Avomieheni siihen "no jos sä joku aamu et pääse itse sängystä ylös niin hän ei ainakaan auta." Sanois vaan että "soronoo, nähdään iltapäivällä". Ja jättäis lepäämään.. Niin ystävällistä! =D