Eilen pääsin vihdoin ja viimein pitkästä aikaa lenkille. Oih että oli ihanaa! Koirakin oli niin täpinöissään ja meikän kävely sellasta pikakävelyn näköstä (patoutunuttta energiaa vissiin) niin ajattelin muutaman sadanmetrin jälkeen että samahan se on hölkätä kun ei oo hellekään niin koiruuskin jaksaa. Tuntu kyllä siltä että ois jaksanut vaikka koko lenkin pinkasta hölkäten mutta onneksi on koiruus joka laittaa pissoillaan ja kakoillaan meikäläiseen jarruja. =) About puolessa välissä matkaa meidän eellä meni joku nainen koiransa kanssa ja naureskelin siinä itsekseni että on se kumma kun kaikki ihmiset ei opeta koiriaan kulkemaan nätisti. Sekin koira poukkoili sinne sun tänne ja nainen loikki perässä... kun se huomas meidät niin jopa akkaan tuli vipinää ja paniikki. Laitto töppösiinsä vauhtia ja oli jo menossa suoraan yhdestä risteyksestä mistä me aina käännytään vasemmalle mutta sitten jostain syystä paniikissa pähkäili että "noi kuitenkin tulee kans suoraan" niin teki äkkikäännöksen ja lähti menemään sinne minne me oltais menty. Noh, enhän mä ruppee tollasen takia suunnitelmiani muuttamaan. Nainen huomas vilkaistuaan taakseen että ei perkele ne tulikin tänne.. Sen koira laitto pakin päälle ja jarrun pohjaan. Päästin naisen sen verran pälkähästä että lähdettiin sit menemään tienpiennarta kävelytien sijaan muutaman kymmenen metriä. Teki mieli kyllä sanoa sille naiselle että menisitte vaikka Tokoon niin helpottaisitte omaa elämäänne kummasti... Kyllä mä sulatan tollasen jos asuu jossain korvessa keskellä ei mitään ja jossa tulee kerran viikossa vastaan toinen koira mutta että jos asuu keskellä asutusaluetta missä 90% varmuudella tulee aina lenkillä toinen koiruus vastaan/ohi niin kannattaisko oikeesti opettaa koira kulkemaan nätisti??